mieli

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: Mieli and mięli

Finnish

[edit]

Etymology 1

[edit]

From Proto-Finnic *meeli, from Proto-Finno-Permic *mäle. Cognates include Estonian meel, Northern Sami miella, Erzya мeль (meľ), Moksha мяль (mäľ) and Komi-Zyrian мыл (myl).

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmie̯li/, [ˈmie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Syllabification(key): mie‧li

Noun

[edit]

mieli

  1. mind, reason (capability for rational thought)
    mielikuvaimage (literally, “mental picture”)
  2. mind (ability to be aware of, remember, and focus on things)
  3. sense, meaning, significance, regard
    siinä mielessäin that regard
  4. mood (mental or emotional state)
    hyvä mieligood mood (feeling happy or upbeat)
    paha mielibad mood (feeling bad or upset)
  5. mind (desire, inclination)
    tehdä mielito feel like, have the mind to
  6. one's attention, mind
  7. (philosophy) mind
  8. (now in expressions) mind, view, opinion (in general usage, largely supplanted by mielipide [coined in 1847], but still in use in certain expressions)
    minun mielestäniaccording to my opinion... / I think that...
  9. (in compounds) favorite
    Synonym: lempi-
    mieliruokafavorite dish
Declension
[edit]
Inflection of mieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative mieli mielet
genitive mielen mielten
mielien
partitive mieltä mieliä
illative mieleen mieliin
singular plural
nominative mieli mielet
accusative nom. mieli mielet
gen. mielen
genitive mielen mielten
mielien
partitive mieltä mieliä
inessive mielessä mielissä
elative mielestä mielistä
illative mieleen mieliin
adessive mielellä mielillä
ablative mieleltä mieliltä
allative mielelle mielille
essive mielenä mielinä
translative mieleksi mieliksi
abessive mielettä mielittä
instructive mielin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative mieleni mieleni
accusative nom. mieleni mieleni
gen. mieleni
genitive mieleni mielteni
mielieni
partitive mieltäni mieliäni
inessive mielessäni mielissäni
elative mielestäni mielistäni
illative mieleeni mieliini
adessive mielelläni mielilläni
ablative mieleltäni mieliltäni
allative mielelleni mielilleni
essive mielenäni mielinäni
translative mielekseni mielikseni
abessive mielettäni mielittäni
instructive
comitative mielineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mielesi mielesi
accusative nom. mielesi mielesi
gen. mielesi
genitive mielesi mieltesi
mieliesi
partitive mieltäsi mieliäsi
inessive mielessäsi mielissäsi
elative mielestäsi mielistäsi
illative mieleesi mieliisi
adessive mielelläsi mielilläsi
ablative mieleltäsi mieliltäsi
allative mielellesi mielillesi
essive mielenäsi mielinäsi
translative mieleksesi mieliksesi
abessive mielettäsi mielittäsi
instructive
comitative mielinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mielemme mielemme
accusative nom. mielemme mielemme
gen. mielemme
genitive mielemme mieltemme
mieliemme
partitive mieltämme mieliämme
inessive mielessämme mielissämme
elative mielestämme mielistämme
illative mieleemme mieliimme
adessive mielellämme mielillämme
ablative mieleltämme mieliltämme
allative mielellemme mielillemme
essive mielenämme mielinämme
translative mieleksemme mieliksemme
abessive mielettämme mielittämme
instructive
comitative mielinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mielenne mielenne
accusative nom. mielenne mielenne
gen. mielenne
genitive mielenne mieltenne
mielienne
partitive mieltänne mieliänne
inessive mielessänne mielissänne
elative mielestänne mielistänne
illative mieleenne mieliinne
adessive mielellänne mielillänne
ablative mieleltänne mieliltänne
allative mielellenne mielillenne
essive mielenänne mielinänne
translative mieleksenne mieliksenne
abessive mielettänne mielittänne
instructive
comitative mielinenne
third-person possessor
singular plural
nominative mielensä mielensä
accusative nom. mielensä mielensä
gen. mielensä
genitive mielensä mieltensä
mieliensä
partitive mieltään
mieltänsä
mieliään
mieliänsä
inessive mielessään
mielessänsä
mielissään
mielissänsä
elative mielestään
mielestänsä
mielistään
mielistänsä
illative mieleensä mieliinsä
adessive mielellään
mielellänsä
mielillään
mielillänsä
ablative mieleltään
mieleltänsä
mieliltään
mieliltänsä
allative mielelleen
mielellensä
mielilleen
mielillensä
essive mielenään
mielenänsä
mielinään
mielinänsä
translative mielekseen
mieleksensä
mielikseen
mieliksensä
abessive mielettään
mielettänsä
mielittään
mielittänsä
instructive
comitative mielineen
mielinensä
Derived terms
[edit]
adjectives
adverbs
nouns
proper nouns
verbs
compounds
Collocations
[edit]

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmie̯li/, [ˈmie̞̯li] (third-person indicative)
  • IPA(key): /ˈmie̯liˣ/, [ˈmie̞̯li(ʔ)] (imperative, indicative connegative)
  • Rhymes: -ieli
  • Syllabification(key): mie‧li

Verb

[edit]

mieli

  1. inflection of mieliä:
    1. third-person singular past indicative
    2. present active indicative connegative
    3. second-person singular present imperative
    4. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

[edit]

Ido

[edit]

Noun

[edit]

mieli

  1. plural of mielo

Italian

[edit]

Noun

[edit]

mieli m

  1. plural of miele

Karelian

[edit]

Noun

[edit]

mieli

  1. mind (sense)

Polish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmjɛ.li/
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -ɛli
  • Syllabification: mie‧li
  • Homophone: mięli

Verb

[edit]

mieli

  1. third-person plural virile past of mieć

Verb

[edit]

mieli

  1. third-person singular present of mielić

Further reading

[edit]
  • mieli in Polish dictionaries at PWN