ominainen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

oma +‎ -nainen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈominɑi̯nen/, [ˈo̞miˌnɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): o‧mi‧nai‧nen

Adjective

[edit]

ominainen (comparative ominaisempi, superlative ominaisin)

  1. typical, characteristic, specific, inherent

Declension

[edit]
Inflection of ominainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ominainen ominaiset
genitive ominaisen ominaisten
ominaisien
partitive ominaista ominaisia
illative ominaiseen ominaisiin
singular plural
nominative ominainen ominaiset
accusative nom. ominainen ominaiset
gen. ominaisen
genitive ominaisen ominaisten
ominaisien
partitive ominaista ominaisia
inessive ominaisessa ominaisissa
elative ominaisesta ominaisista
illative ominaiseen ominaisiin
adessive ominaisella ominaisilla
ablative ominaiselta ominaisilta
allative ominaiselle ominaisille
essive ominaisena ominaisina
translative ominaiseksi ominaisiksi
abessive ominaisetta ominaisitta
instructive ominaisin
comitative ominaisine
Possessive forms of ominainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ominaiseni ominaiseni
accusative nom. ominaiseni ominaiseni
gen. ominaiseni
genitive ominaiseni ominaisteni
ominaisieni
partitive ominaistani ominaisiani
inessive ominaisessani ominaisissani
elative ominaisestani ominaisistani
illative ominaiseeni ominaisiini
adessive ominaisellani ominaisillani
ablative ominaiseltani ominaisiltani
allative ominaiselleni ominaisilleni
essive ominaisenani ominaisinani
translative ominaisekseni ominaisikseni
abessive ominaisettani ominaisittani
instructive
comitative ominaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ominaisesi ominaisesi
accusative nom. ominaisesi ominaisesi
gen. ominaisesi
genitive ominaisesi ominaistesi
ominaisiesi
partitive ominaistasi ominaisiasi
inessive ominaisessasi ominaisissasi
elative ominaisestasi ominaisistasi
illative ominaiseesi ominaisiisi
adessive ominaisellasi ominaisillasi
ablative ominaiseltasi ominaisiltasi
allative ominaisellesi ominaisillesi
essive ominaisenasi ominaisinasi
translative ominaiseksesi ominaisiksesi
abessive ominaisettasi ominaisittasi
instructive
comitative ominaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ominaisemme ominaisemme
accusative nom. ominaisemme ominaisemme
gen. ominaisemme
genitive ominaisemme ominaistemme
ominaisiemme
partitive ominaistamme ominaisiamme
inessive ominaisessamme ominaisissamme
elative ominaisestamme ominaisistamme
illative ominaiseemme ominaisiimme
adessive ominaisellamme ominaisillamme
ablative ominaiseltamme ominaisiltamme
allative ominaisellemme ominaisillemme
essive ominaisenamme ominaisinamme
translative ominaiseksemme ominaisiksemme
abessive ominaisettamme ominaisittamme
instructive
comitative ominaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ominaisenne ominaisenne
accusative nom. ominaisenne ominaisenne
gen. ominaisenne
genitive ominaisenne ominaistenne
ominaisienne
partitive ominaistanne ominaisianne
inessive ominaisessanne ominaisissanne
elative ominaisestanne ominaisistanne
illative ominaiseenne ominaisiinne
adessive ominaisellanne ominaisillanne
ablative ominaiseltanne ominaisiltanne
allative ominaisellenne ominaisillenne
essive ominaisenanne ominaisinanne
translative ominaiseksenne ominaisiksenne
abessive ominaisettanne ominaisittanne
instructive
comitative ominaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ominaisensa ominaisensa
accusative nom. ominaisensa ominaisensa
gen. ominaisensa
genitive ominaisensa ominaistensa
ominaisiensa
partitive ominaistaan
ominaistansa
ominaisiaan
ominaisiansa
inessive ominaisessaan
ominaisessansa
ominaisissaan
ominaisissansa
elative ominaisestaan
ominaisestansa
ominaisistaan
ominaisistansa
illative ominaiseensa ominaisiinsa
adessive ominaisellaan
ominaisellansa
ominaisillaan
ominaisillansa
ablative ominaiseltaan
ominaiseltansa
ominaisiltaan
ominaisiltansa
allative ominaiselleen
ominaisellensa
ominaisilleen
ominaisillensa
essive ominaisenaan
ominaisenansa
ominaisinaan
ominaisinansa
translative ominaisekseen
ominaiseksensa
ominaisikseen
ominaisiksensa
abessive ominaisettaan
ominaisettansa
ominaisittaan
ominaisittansa
instructive
comitative ominaisineen
ominaisinensa

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]