puhekielinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

puhekieli +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpuheˣˌkie̯linen/, [ˈpuɦe̞k̚ˌk̟ie̞̯line̞n]
  • Rhymes: -ielinen
  • Syllabification(key): pu‧he‧kie‧li‧nen

Adjective

[edit]

puhekielinen (comparative puhekielisempi, superlative puhekielisin)

  1. colloquial

Declension

[edit]
Inflection of puhekielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative puhekielinen puhekieliset
genitive puhekielisen puhekielisten
puhekielisien
partitive puhekielistä puhekielisiä
illative puhekieliseen puhekielisiin
singular plural
nominative puhekielinen puhekieliset
accusative nom. puhekielinen puhekieliset
gen. puhekielisen
genitive puhekielisen puhekielisten
puhekielisien
partitive puhekielistä puhekielisiä
inessive puhekielisessä puhekielisissä
elative puhekielisestä puhekielisistä
illative puhekieliseen puhekielisiin
adessive puhekielisellä puhekielisillä
ablative puhekieliseltä puhekielisiltä
allative puhekieliselle puhekielisille
essive puhekielisenä puhekielisinä
translative puhekieliseksi puhekielisiksi
abessive puhekielisettä puhekielisittä
instructive puhekielisin
comitative puhekielisine
Possessive forms of puhekielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative puhekieliseni puhekieliseni
accusative nom. puhekieliseni puhekieliseni
gen. puhekieliseni
genitive puhekieliseni puhekielisteni
puhekielisieni
partitive puhekielistäni puhekielisiäni
inessive puhekielisessäni puhekielisissäni
elative puhekielisestäni puhekielisistäni
illative puhekieliseeni puhekielisiini
adessive puhekieliselläni puhekielisilläni
ablative puhekieliseltäni puhekielisiltäni
allative puhekieliselleni puhekielisilleni
essive puhekielisenäni puhekielisinäni
translative puhekielisekseni puhekielisikseni
abessive puhekielisettäni puhekielisittäni
instructive
comitative puhekielisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative puhekielisesi puhekielisesi
accusative nom. puhekielisesi puhekielisesi
gen. puhekielisesi
genitive puhekielisesi puhekielistesi
puhekielisiesi
partitive puhekielistäsi puhekielisiäsi
inessive puhekielisessäsi puhekielisissäsi
elative puhekielisestäsi puhekielisistäsi
illative puhekieliseesi puhekielisiisi
adessive puhekieliselläsi puhekielisilläsi
ablative puhekieliseltäsi puhekielisiltäsi
allative puhekielisellesi puhekielisillesi
essive puhekielisenäsi puhekielisinäsi
translative puhekieliseksesi puhekielisiksesi
abessive puhekielisettäsi puhekielisittäsi
instructive
comitative puhekielisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative puhekielisemme puhekielisemme
accusative nom. puhekielisemme puhekielisemme
gen. puhekielisemme
genitive puhekielisemme puhekielistemme
puhekielisiemme
partitive puhekielistämme puhekielisiämme
inessive puhekielisessämme puhekielisissämme
elative puhekielisestämme puhekielisistämme
illative puhekieliseemme puhekielisiimme
adessive puhekielisellämme puhekielisillämme
ablative puhekieliseltämme puhekielisiltämme
allative puhekielisellemme puhekielisillemme
essive puhekielisenämme puhekielisinämme
translative puhekieliseksemme puhekielisiksemme
abessive puhekielisettämme puhekielisittämme
instructive
comitative puhekielisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative puhekielisenne puhekielisenne
accusative nom. puhekielisenne puhekielisenne
gen. puhekielisenne
genitive puhekielisenne puhekielistenne
puhekielisienne
partitive puhekielistänne puhekielisiänne
inessive puhekielisessänne puhekielisissänne
elative puhekielisestänne puhekielisistänne
illative puhekieliseenne puhekielisiinne
adessive puhekielisellänne puhekielisillänne
ablative puhekieliseltänne puhekielisiltänne
allative puhekielisellenne puhekielisillenne
essive puhekielisenänne puhekielisinänne
translative puhekieliseksenne puhekielisiksenne
abessive puhekielisettänne puhekielisittänne
instructive
comitative puhekielisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative puhekielisensä puhekielisensä
accusative nom. puhekielisensä puhekielisensä
gen. puhekielisensä
genitive puhekielisensä puhekielistensä
puhekielisiensä
partitive puhekielistään
puhekielistänsä
puhekielisiään
puhekielisiänsä
inessive puhekielisessään
puhekielisessänsä
puhekielisissään
puhekielisissänsä
elative puhekielisestään
puhekielisestänsä
puhekielisistään
puhekielisistänsä
illative puhekieliseensä puhekielisiinsä
adessive puhekielisellään
puhekielisellänsä
puhekielisillään
puhekielisillänsä
ablative puhekieliseltään
puhekieliseltänsä
puhekielisiltään
puhekielisiltänsä
allative puhekieliselleen
puhekielisellensä
puhekielisilleen
puhekielisillensä
essive puhekielisenään
puhekielisenänsä
puhekielisinään
puhekielisinänsä
translative puhekielisekseen
puhekieliseksensä
puhekielisikseen
puhekielisiksensä
abessive puhekielisettään
puhekielisettänsä
puhekielisittään
puhekielisittänsä
instructive
comitative puhekielisineen
puhekielisinensä

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]