tuohi

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology 1

[edit]
A piece of tuohi (birchbark) on the ground

From Proto-Finnic *toohi, from earlier *tooši, borrowed from a Baltic language.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtuo̯hi/, [ˈt̪uo̞̯ɦi]
  • Rhymes: -uohi
  • Syllabification(key): tuo‧hi

Noun

[edit]

tuohi

  1. birchbark (bark of a birch tree)
  2. (informal, figurative) money, cash
    repiä tuohtato earn money
Declension
[edit]
Inflection of tuohi (Kotus type 23/tiili, no gradation)
nominative tuohi tuohet
genitive tuohen tuohien
partitive tuohta tuohia
illative tuoheen tuohiin
singular plural
nominative tuohi tuohet
accusative nom. tuohi tuohet
gen. tuohen
genitive tuohen tuohien
partitive tuohta tuohia
inessive tuohessa tuohissa
elative tuohesta tuohista
illative tuoheen tuohiin
adessive tuohella tuohilla
ablative tuohelta tuohilta
allative tuohelle tuohille
essive tuohena tuohina
translative tuoheksi tuohiksi
abessive tuohetta tuohitta
instructive tuohin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tuohi (Kotus type 23/tiili, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tuoheni tuoheni
accusative nom. tuoheni tuoheni
gen. tuoheni
genitive tuoheni tuohieni
partitive tuohtani tuohiani
inessive tuohessani tuohissani
elative tuohestani tuohistani
illative tuoheeni tuohiini
adessive tuohellani tuohillani
ablative tuoheltani tuohiltani
allative tuohelleni tuohilleni
essive tuohenani tuohinani
translative tuohekseni tuohikseni
abessive tuohettani tuohittani
instructive
comitative tuohineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tuohesi tuohesi
accusative nom. tuohesi tuohesi
gen. tuohesi
genitive tuohesi tuohiesi
partitive tuohtasi tuohiasi
inessive tuohessasi tuohissasi
elative tuohestasi tuohistasi
illative tuoheesi tuohiisi
adessive tuohellasi tuohillasi
ablative tuoheltasi tuohiltasi
allative tuohellesi tuohillesi
essive tuohenasi tuohinasi
translative tuoheksesi tuohiksesi
abessive tuohettasi tuohittasi
instructive
comitative tuohinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tuohemme tuohemme
accusative nom. tuohemme tuohemme
gen. tuohemme
genitive tuohemme tuohiemme
partitive tuohtamme tuohiamme
inessive tuohessamme tuohissamme
elative tuohestamme tuohistamme
illative tuoheemme tuohiimme
adessive tuohellamme tuohillamme
ablative tuoheltamme tuohiltamme
allative tuohellemme tuohillemme
essive tuohenamme tuohinamme
translative tuoheksemme tuohiksemme
abessive tuohettamme tuohittamme
instructive
comitative tuohinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tuohenne tuohenne
accusative nom. tuohenne tuohenne
gen. tuohenne
genitive tuohenne tuohienne
partitive tuohtanne tuohianne
inessive tuohessanne tuohissanne
elative tuohestanne tuohistanne
illative tuoheenne tuohiinne
adessive tuohellanne tuohillanne
ablative tuoheltanne tuohiltanne
allative tuohellenne tuohillenne
essive tuohenanne tuohinanne
translative tuoheksenne tuohiksenne
abessive tuohettanne tuohittanne
instructive
comitative tuohinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tuohensa tuohensa
accusative nom. tuohensa tuohensa
gen. tuohensa
genitive tuohensa tuohiensa
partitive tuohtaan
tuohtansa
tuohiaan
tuohiansa
inessive tuohessaan
tuohessansa
tuohissaan
tuohissansa
elative tuohestaan
tuohestansa
tuohistaan
tuohistansa
illative tuoheensa tuohiinsa
adessive tuohellaan
tuohellansa
tuohillaan
tuohillansa
ablative tuoheltaan
tuoheltansa
tuohiltaan
tuohiltansa
allative tuohelleen
tuohellensa
tuohilleen
tuohillensa
essive tuohenaan
tuohenansa
tuohinaan
tuohinansa
translative tuohekseen
tuoheksensa
tuohikseen
tuohiksensa
abessive tuohettaan
tuohettansa
tuohittaan
tuohittansa
instructive
comitative tuohineen
tuohinensa
Derived terms
[edit]
compounds
See also
[edit]

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtuo̯hi/, [ˈt̪uo̞̯ɦi] (third-person indicative)
  • IPA(key): /ˈtuo̯hiˣ/, [ˈt̪uo̞̯ɦi(ʔ)] (imperative, indicative connegative)
  • Rhymes: -uohi
  • Syllabification(key): tuo‧hi

Verb

[edit]

tuohi

  1. inflection of tuohia:
    1. third-person singular past indicative
    2. present active indicative connegative
    3. second-person singular present imperative
    4. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

[edit]

Karelian

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *toohi, from earlier *tooši, borrowed from a Baltic language.

Noun

[edit]

tuohi (genitive tuohen, partitive tuohta)

  1. birchbark