monitahokas

Finnish

Etymology

moni +‎ -tahokas

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoniˌtɑhokɑs/, [ˈmo̞niˌt̪ɑ̝ɦo̞kɑ̝s̠]
• Rhymes: -ɑhokɑs
• Syllabification^(key): mo‧ni‧ta‧ho‧kas

Noun

monitahokas

1. (geometry) A polyhedron.

Declension

Inflection of monitahokas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative		monitahokas	monitahokkaat
genitive		monitahokkaan	monitahokkaiden monitahokkaitten
partitive		monitahokasta	monitahokkaita
illative		monitahokkaaseen	monitahokkaisiin
		singular	plural
nominative		monitahokas	monitahokkaat
accusative	nom.	monitahokas	monitahokkaat
	gen.	monitahokkaan
genitive		monitahokkaan	monitahokkaiden monitahokkaitten monitahokasten rare
partitive		monitahokasta	monitahokkaita
inessive		monitahokkaassa	monitahokkaissa
elative		monitahokkaasta	monitahokkaista
illative		monitahokkaaseen	monitahokkaisiin monitahokkaihin rare
adessive		monitahokkaalla	monitahokkailla
ablative		monitahokkaalta	monitahokkailta
allative		monitahokkaalle	monitahokkaille
essive		monitahokkaana	monitahokkaina
translative		monitahokkaaksi	monitahokkaiksi
abessive		monitahokkaatta	monitahokkaitta
instructive		—	monitahokkain
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of monitahokas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative monitahokkaani monitahokkaani accusative nom. monitahokkaani monitahokkaani gen. monitahokkaani genitive monitahokkaani monitahokkaideni monitahokkaitteni monitahokasteni rare partitive monitahokastani monitahokkaitani inessive monitahokkaassani monitahokkaissani elative monitahokkaastani monitahokkaistani illative monitahokkaaseeni monitahokkaisiini monitahokkaihini rare adessive monitahokkaallani monitahokkaillani ablative monitahokkaaltani monitahokkailtani allative monitahokkaalleni monitahokkailleni essive monitahokkaanani monitahokkainani translative monitahokkaakseni monitahokkaikseni abessive monitahokkaattani monitahokkaittani instructive — — comitative — monitahokkaineni second-person singular possessor singular plural nominative monitahokkaasi monitahokkaasi accusative nom. monitahokkaasi monitahokkaasi gen. monitahokkaasi genitive monitahokkaasi monitahokkaidesi monitahokkaittesi monitahokastesi rare partitive monitahokastasi monitahokkaitasi inessive monitahokkaassasi monitahokkaissasi elative monitahokkaastasi monitahokkaistasi illative monitahokkaaseesi monitahokkaisiisi monitahokkaihisi rare adessive monitahokkaallasi monitahokkaillasi ablative monitahokkaaltasi monitahokkailtasi allative monitahokkaallesi monitahokkaillesi essive monitahokkaanasi monitahokkainasi translative monitahokkaaksesi monitahokkaiksesi abessive monitahokkaattasi monitahokkaittasi instructive — — comitative — monitahokkainesi first-person plural possessor singular plural nominative monitahokkaamme monitahokkaamme accusative nom. monitahokkaamme monitahokkaamme gen. monitahokkaamme genitive monitahokkaamme monitahokkaidemme monitahokkaittemme monitahokastemme rare partitive monitahokastamme monitahokkaitamme inessive monitahokkaassamme monitahokkaissamme elative monitahokkaastamme monitahokkaistamme illative monitahokkaaseemme monitahokkaisiimme monitahokkaihimme rare adessive monitahokkaallamme monitahokkaillamme ablative monitahokkaaltamme monitahokkailtamme allative monitahokkaallemme monitahokkaillemme essive monitahokkaanamme monitahokkainamme translative monitahokkaaksemme monitahokkaiksemme abessive monitahokkaattamme monitahokkaittamme instructive — — comitative — monitahokkainemme second-person plural possessor singular plural nominative monitahokkaanne monitahokkaanne accusative nom. monitahokkaanne monitahokkaanne gen. monitahokkaanne genitive monitahokkaanne monitahokkaidenne monitahokkaittenne monitahokastenne rare partitive monitahokastanne monitahokkaitanne inessive monitahokkaassanne monitahokkaissanne elative monitahokkaastanne monitahokkaistanne illative monitahokkaaseenne monitahokkaisiinne monitahokkaihinne rare adessive monitahokkaallanne monitahokkaillanne ablative monitahokkaaltanne monitahokkailtanne allative monitahokkaallenne monitahokkaillenne essive monitahokkaananne monitahokkainanne translative monitahokkaaksenne monitahokkaiksenne abessive monitahokkaattanne monitahokkaittanne instructive — — comitative — monitahokkainenne third-person possessor singular plural nominative monitahokkaansa monitahokkaansa accusative nom. monitahokkaansa monitahokkaansa gen. monitahokkaansa genitive monitahokkaansa monitahokkaidensa monitahokkaittensa monitahokastensa rare partitive monitahokastaan monitahokastansa monitahokkaitaan monitahokkaitansa inessive monitahokkaassaan monitahokkaassansa monitahokkaissaan monitahokkaissansa elative monitahokkaastaan monitahokkaastansa monitahokkaistaan monitahokkaistansa illative monitahokkaaseensa monitahokkaisiinsa monitahokkaihinsa rare adessive monitahokkaallaan monitahokkaallansa monitahokkaillaan monitahokkaillansa ablative monitahokkaaltaan monitahokkaaltansa monitahokkailtaan monitahokkailtansa allative monitahokkaalleen monitahokkaallensa monitahokkailleen monitahokkaillensa essive monitahokkaanaan monitahokkaanansa monitahokkainaan monitahokkainansa translative monitahokkaakseen monitahokkaaksensa monitahokkaikseen monitahokkaiksensa abessive monitahokkaattaan monitahokkaattansa monitahokkaittaan monitahokkaittansa instructive — — comitative — monitahokkaineen monitahokkainensa

Further reading

• “monitahokas”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03